Life update

On taas kerran aikaa vierähtänyt kun viimeksi kirjoittelin. Tällä välin on ollut vain töitä, muutama vapaa päivä, extempore reissu pohjoiseen ja odottelua. Odottelua, että työt loppuvat (enää 1,5viikkoa) ja lähdetään viikoksi etelän lämpöön! Jotenkin Nipsun prosessi on jo niin arkipäiväinen asia, että harvemmin tulee asiaa mietiskeltyä. Tuossa viime viikolla oli jopa päiviä, ettei asia käynyt edes mielessä. Se on paljon se, sillä kyllähän se esillä on ollut, harva se päivä. Eikä se kyllä minua haittaa, mutta oli jännä huomata, että asia alkaa olla käsitelty. Ainakin tältä erää. Nyt kun ei mitään tapahdu, niin ei ole edes mitään mitä täälläkään puida. Toki asioita voi minulta edelleen kysellä ja ehdotella aiheita, jos sellaisia on. Yritän kuitenkin taas ryhdistäytyä ja kirjoitella tänne useammin.

Mutta hei oli minulla ihan oikeaa asiaakin. Nimittäin sain vihdoin ja viimein kerrottua vanhemmilleni Nipsun alussa olevasta transprosessista. Olin jo alkuviikosta tulossa panikoimaan tänne ja kertomaan etten vain yksinkertaisesti uskalla asiasta kertoa. Pelkäsin torjuntaa ja sitä, että Nipsun ja vanhempieni hyvä suhde asian julkitulon myötä kärsisi. No, eipä kärsinyt, sillä perheeni jokainen jäsen on ottanut asian vastaan erittäin hyvin. Elämä jatkuu samalla tavalla ja Nipsu on yhtä tervetullut meille kuin aina ennenkin. Meillä oli todella hyvä keskustelu vanhempieni kanssa. He olivat toisaalta osanneet odottaakin asiaa. Olen niin onnellinen ja helpottunut. Näen omani ja Nipsun ja minun yhteisen tulevaisuuden entistä kirkaampana! Tästä on hyvä jatkaa matkaa.:)