Jännittäviä muutoksia

Viime aikoina olen syystä tai toisesta mietiskellyt tulevaa. Mietiskellyt niitä muutoksia, joita testosteronien myötä Nipsulle tapahtuu. Muutosten ajatteleminen ei aiheuta minussa negatiivisia tunteita. Pikemminkin odotan niitä jännittyneenä. Olemme tunteneet toisemme jo kauan ja jokainen piirre on minulle rakkaassani tuttua. Mitä sitten kun piirteet alkavat saada uusia maskuliinisempia muotoja? Välillä saatan ajatella (ehkä hieman hassustikin), että tunnistanko minä rakkaintani enää vaikkapa vuoden päästä. Sen tiedän, etten ole ajatusteni kanssa yksin. Monella muulla puolisolla on ollut samanlaisia ajatuksia. Onneksi muutokset tapahtuvat kuitenkin niin hitaasti, että niihin kyllä tottuu sitä mukaan kun niitä alkaa ilmaantua.

Ääni ja ominaistuoksu ovat myös asioita, jotka testojen myötä muuttuvat. Minulle tuo ominaistuoksun muuttuminen oli täysin uusi juttu, mutta näin ne jotkut väittävät tapahtuneen. Olen kuullut, että puolisot valitsevat toisensa osaksi toisen ominaistuoksun perusteella, aivan kuten eläimet tekevät. Mene ja tiedä, onko tämä täyttä faktatietoa. Minussa kuitenkin elelee pieni romantikko. Haluan siis uskoa siihen, ettei rakastuminen ole täysin sattumaa vaan ominaistuoksullakin on osuutta asiaan. Älkää nyt ainakaan kuvitelko, että ajattelen suhteemme olevan loppu sitten, jos tuoksu ei miellytä. Lähinnä odotan vain uteliaana Nipsun tuoksun (mahdollista) muuttumista. Olen nimittäin hieman epäileväinen tälle ominaistuoksun muuttumis -teorialle.

Äänestä sen verran, että sen muuttuminen on ehkä isoin asia minulle. Nipsun ääntä kun tulee päivittäin kuunneltua. Se on rauhoittavan tuttu ja miellyttävä. Siitä tunnistaa Nipsun vaikkei kasvoja juuri sillä hetkellä näkisikään. On outoa ajatella sen muuttuvan. Kuitenkin äänen muutokseen pätee varmasti myös sama kuin ulkonäön muuttumiseen. Hitaan tahdin vuoksi siihen kerkeää tottua, sitä mukaa kun se muuttuu. Tuskin enää kohta edes vanhaa ääntä kaipaa. Nipsun äänen merkitykseen liittyy varmasti myös se, että pidän hänen lauluäänestään. Todella paljon. Pelkään, että se katoaa. Sitä kun kuuntelen niin mielelläni. Kuten moni muukin. Uskon äänen kuitenkin tasaantuvan ja lauluäänen palautuvan pian testojen aloittamisen jälkeen. Olen kuullut, ettei joillakin ole lauluäänen kanssa missään vaiheessa mitään ongelmaa. Se on aina niin yksilöllistä. Pelkojeni hälventäjänä on auttanut kanadalainen artisti Lucas Silveira. Voisimpa melkein sanoa pitäväni hänen äänestä enemmän nyt kuin ennen. Luulen näin tapahtuvan myös Nipsun äänen kohdalla. Jään siis uteliaana odottamaan myös äänen muutoksia. Raportoin niistä varmasti myös täällä, kunhan on äänestä jotain raportoitavaa. Siihen tosin saattaa mennä vielä tovi jos toinenkin.. Ai niin muuten, Nipsu itse tahtoisi samanlaisen äänen kuin Barry Whitella. Ei yhtään suurempiin saappaisiin ajatellut harpata. Tavoite sekin. ;)

Lucas Silveira

 kuva